 |
| Ylistaron Komia Kirkko 2009 jouluna |
Olipahan jälleen tekemisen meininkiä kuluneena kesänä ja syksynä. Isäntä jäi lomalle toukokuuksi ja työn juhlaa 1.5. vietettiinkiin pystyttämällä 20 neliön, muutaman kilometrin päässä veistämöllä veistelty hirsisauna. Juhannuksena otettiin varsinaiset ensimmäiset löylyt, mutta sauna kyllä "uuristettihin" emännän ja isännän toimesta ihan vähän aikaisemmin. Saunan rakentamisen lomassa oli tietty laitumet ja muut maatyöt. Näillä aareilla ei kuitenkaan kauaa aikaa kulu ja kun heinä alkoi kunnolla kasvaa, oli sitä jo katras lyhentämässä.
Kesän aikana Hakkila sai uudet naapurit. Naapuritila vaihtoi omistajia ja samalla Hakkilan lampaatkin saivat uuden vuokratun lampolatilan. Lampaat viettävät talven vanhassa rehuvarastossa, isossa katetussa hallissa ja tilaa sekä ilmaa piisaa! Askareetkin ovat helpottuneet, kun heinää syötetään suurpaali kerrallaan. Veten kanto on myös helpompaa, kiitos lämmitettävän juomakupin. Notta, ihan niinkuin olis jotkut ammattilampurit hommissa. Katras kasvoi myös kymmenestä kahteenkymmeneen uuheen. Tämähän kertoo sen, että keväällä on pikkuusen enemmän kakkuja.
Hakkilan Hetakin jäi sitten kesän jälkeen kotiin, eli meille. Hetalle ja kahdelle muulle "kultaiseen ikään" ehtineelle tammalle tehtiin talli naapurin navettaan. Tallin vihkiäiset oli 15.11 mahtavan ruokapöydän kera. Tammat ovat ystävystyneet ja viihtyvät yhdessä. Maastolenkit kuuluvat nykyään Hakkilan emännän arkeen. Tallinhoito on tietty sitten askareslisänä. Talli tuli naapurin emännälle ja isännät olivat vähän apuna karsinoitten teossa. Naapuriin kiitos ja terkut!
Toukokuussa vieraili Hakkilassa monta ryhmää, oli vanhaa ja nuorta. Luokkaretkiryhmät olivat mahtavia ja saimme huomata, että ei ihan kaikki toivo ole menetetty. Lapset olivat aidon kiinnostuneita kaikesta mitä heille kerroimme ja näytimme. Kännykät pysyivät välillä pitkäänkin taskuissa. Vieraskirjaan tuli monta uutta merkintää ja kaukaisimmat vieraat olivat Brasiliasta saakka. Kansainvälinen nuorten Lions-Leiri vietti viikon Haapaniemessa ja kävi myös meillä. Myöhemmin kesäällä Avoin maaseutu- vierailupiha toi myös kävijöitä, lampaita ja vuohia rapsuteltiin opeteltiin kävelemään puujaloilla ja heiteltiin hevosenkenkää.
Nyt on taas yksi "kierros" päättymässä, ihan kohta alkaa uuhi-mammat huokumaan ja pikku karitsat täyttävät yöt ja päivät. Talvella ehditään kyllä hoitaa valmiiksi paikat mihin uudet tulijat syntyvät. Aikaa on. Paljon tapahtui, paljon koettiin ja paljon unohdettiin tai ei ehditty tehdä. Mutta siinä se on kuitenkin, ulkorakennus, riihi, talli ja puori, jonka katon voisi vaihtaa raskaasta tiilestä kevyempään, kuin otettaisiin painoa pois arvokkaan vanhuksen harteilta. Eipä karkaa, kun on jo näin pitkään tuossa seissyt. Siinä on kasvimaa ja marjapensatarha, ehtii sitä ensi kesänäkin parantelemaan. Ja tässä se on ympärillä tämä koko talo, johon tämä äänekäs, liian vauhdikas ja "pössöö" sakki tuli ja teki kodin. Se ulko-ovikin taitaa jäädä tältä vuodelta ja eteisen listat. No, ehtiihän näitä, pikku askareita. Nyt ollaan ja möllötellään, ei riidellä eikä riehuta, syödään ja nukutaan ja kun herätään, niin syödään taas niin, että yks pyörtyy!
Hakkilasta kiitos kaikille mukana olleille, työssä auttaneille! Rauhallista Joulua ja hyvää uutta vuotta!
